Koska olette kaikille kuin pyhäin häväistys pahimmillaan, ette ole meille juurikaan parhaiten asioita noudattavia. Tämä koskee monia ihmisyytensä menettäneitä paholaisen palvelijoita, joiden kaiken kattava ihmisyyden metsästysretki päättyy nopeammin kuin kuviteltiinkaan henkimaailman mukaisesti. Niinpä ette kykene palvomaan epäjumalia kuin sen hetken verran, mistä seuraa aina isompi ongelma teidän kulttuurinne tuhoutumisen muodossa, jonka joudutte rakentamaan aina uudeksi sen aiemman kulttuurinne tuhoutumisen vuoksi. Salliminen on kaksiteräinen miekka, sillä se antaa luvan myös väärinkäyttöön, eikä mikään ole yksipuolista muutenkaan. Sopivissa rajoissa eläminen tuo mukanaan vähemmän teennäisen avoimuuden, mikä taas auttaa eteenpäin pyhemmin ja vähemmän muiden vaikutuksien alaisena toimimisen. Tärkeintä on elää omanlaista elämää, missä toteutetaan omia toiveita henkisemminkin, eikä muiden kehoitukset tällöin kuulu juurikaan.